keskiviikko, 8. lokakuu 2008

Kiksit

Tuli tuossa yhtenä päivänä pohdittua asioita aika paljonkin. Muun muassa sitä miten ihmiset valitsevat elämänkumppaninsa. Onko olemassa jotain kaavaa jonka mukaan toimitaan aina kun tapaa uuden ihmisen? Tiettyjen asioiden huomasin toistuvan. Toiset olivat hyviä toiset asioita, joita en olisi halunnut tehdä. Tässä listaa:

1. Katsot ihmisen päästä varpaisiin.

2. Mietit ikää ja siviilisäätyä.

3. Mietit tulisitteko toimeen.

4. Päätät pidätkö ihmisestä.

Tämä kaikki tapahtuu noin 10sekunnin aikana. Tuon 10 sekunnin aikana olet muodostanut käsityksen ihmisestä. Kaikki ymmärtävät että kymmenessä sekunnissa ihmisestä ei kerkeä saamaan mitään irti. Tästä syntyvät ennakkoluulot toisia ihmisiä kohtaan, joissain tapauksissa ne voivat olla todella pysyviäkin. PAHA ASIA! jauts.

Tämän takia meinasin menettää ihmisen joka on jo nyt vaikuttanut minuun eniten koko elämäni aikana, vaikka olemme tunteneet 3 viikkoa.

Think about it.

tiistai, 8. heinäkuu 2008

Jep

anna mä arvaan? tää on karmaa varmaa/ ehkä tajuun tän vast ku oon vanha ja harmaa

 

Vittu et voi vituttaa yks ihminen

tiistai, 8. heinäkuu 2008

itku parku

Minua särkee selkää. Ai miksikö? Nukun sohvalla, koska huoneeni on remontissa. Tosin en vielä ole siinä yhtään yötä nukkunut. Särkee pelkkä ajatuskin. 

Kun selkää särkee se johtaa itsensä myös päänsäryksi. Lopulta se kulkeutuu jalkoihin ja käsiin. Viimein se löytää tiensä sydämeen ja silloin kun sydämeen koskee ei mistään tule mitään.

Jos joku haluaa estää minun sydänkivut, hän pistää lenkkitossut jalkaansa ja juoksee iloisesti luokseni repimään tapettini irti, maalaamaan kattoni, kittaamaan seinäni, maalaamaan ne, tapetoimaan, pistämään listat paikoilleen ja lopulta pistämään tavarani paikoilleen.

Jos kukaan ei jostain kumman syystä pääse kuitenkaan tulemaan: saatte kärsiä sydänvikaisesta ja mitään aikaan saamattomasta sannasta.

Kiitos

maanantai, 7. heinäkuu 2008

Ihmiskäsitykseni

Minun ihmiskäsitykseni on muokkautunut hyvin paljon elämäni aikana. Ympäristö ja nyky-yhteiskunta ovat muokanneet siitä sellaisen, kuin se nyt on. Myös kaikki ihmiset joita olen nähnyt, tavannut tai keiden kanssa olen joskus ollut tekemisissä ovat osaltaan muuttaneet sitä. Merkittävimpiä henkilöitä ihmiskäsitykseni muodostumisen kannalta ovat äitini sekä ystäväni. Äitini on monesti opettanut kuinka ihmisille ei saa puhua ja miksi naapurin mummoa päin ei saa sylkäistä. Äiti on myös kertonut minulle että ruoalla ei saa leikkiä, mutta ennen kaikkea äiti on kuitenkin opettanut minulle suvaitsevaisuutta. Suvaitsevaisuus onkin yksi perusarvoistani. Ystävät ovat myös opettaneet minulle kaikennäköisiä asioita, hyviä ja huonoja, joiden avulla olen kehittänyt itseäni ihmisenä  Olen osannut myös ottaa oppia muista ihmisistä ja miettiä haluanko käyttäytyä kuten he käyttäytyvät.

 <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Kun kohtaan uuden ihmisen teen sen useimmiten ennakkoluulottomasti tai ainakin pyrin siihen. Ihmiset ovat kaikki samanvertaisia, enkä lähde etsimään kenestäkään vikoja ensimmäisellä tapaamiskerralla. Lisäksi olen sen verran uskonnollinen että uskon siihen että toiselle pitää tehdä se mitä haluaa itselle tehtävän.

maanantai, 7. heinäkuu 2008

Minä

Sanna. 16-vuotias (kohta 17) Lappeenrantalainen. Asun omakotitalossa kivisalmessa perheeni kanssa. Harrastan jalkapalloa ja partiota. Tälläinen minä olen paperilla, mutta entäpä ajatukseni, kiinnostukseni tai uskomukseni?<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Rakastan kirjoittamista. Kirjoitan missä vaan, milloin vaan jos tekee mieli. Se on osa elämäntapaani. Tapa purkaa ajatuksia kun ei ole ystäviä lähellä.

 

Ystävät ovat minulle elinehto. Heidän avulla olen pärjännyt tähän asti ja vielä jaksan porskuttaa eteenpäin. Mikään ei ole ihanampaa kuin rankan päivän jälkeen nähdä ystäviä ja jutella päivästä. Purkaa ja kuunnella. Tuntea hyväksyntää.

 

Liikunta on myös lähellä sydäntä. Tai oikeastaan voisi sanoa että sydämessä. Aina ollut. Jalkapallo on rakasta. Valmennan pieniä ja pelaan itse. Pelimatkat ovat aina parhaita. Koko joukkue on täynnä ystäviä, voisiko parempaa toivoa?

 

Kesä on rakkaani. Jotkut sanovat jopa että silloin Sanna vasta herää henkiin ja talvella tuntuu kuin nukkuisin talviunta. Kesä on minun vuodenaikani. Tykkään mökkeillä ja kulkea vähissä vaatteissa, syödä jäätelöä ja nauttia auringosta.

 

That`s pretty much who am I.

 

Kiitokset ystävilleni: Iina, Elina, Martta, Marja ja tärkeimmälle: Tiialle <3

 

You all have make me who I am.